torstai 17. joulukuuta 2020

Joulun odotusta

 Viikon päästä on jouluaatto!


"Ystävä rakas kuule tätä, 

tekemättä jotain jätä.

Näytä kiireelle kieli ja ota rento mieli.

Muista tähdet ja taika 

ja unohda sitten aika."





sunnuntai 13. joulukuuta 2020

Puoli vuotta myöhemmin...

Viimeisestä postauksesta on vierähtänyt lähes puoli vuotta! 

Meidän arjessa on ollutkin poikkeuksellisen työteliäs ja antoisa puolivuotinen ajanjakso. Kasvatin ja luovutin uusiin koteihin kymmenen eurooppalaiskissanpentua, Tui palasi omaan kotiinsa ja Tähden lunastin kokonaan takaisin meidän kissaksi. 

Pentuarjesta olen kertonut Waputtaren Facebook sivulla, Instassa ja kotisivuilla, blogille ei aika riittänyt.

Waputtaren Ryhmä-X pentue (1 tyttö ja 5 poikaa) syntyi 18.7. luonnollista reittiä ja Manga&Anime pentue (1 tyttö ja 3 poikaa) 2.8. sektiolla. Tässä kuvat kymmenestä uudesta Waputtaresta:



Ryhmä-X pennuista kaikki muuttivat uusien tuttavien luo, sijoitukseen eli Waputtaren nimiin jäivät sinikilpikonnavalkoinen tyttö Ororo Munroe "Iiris", uudessa kodissa "Ulpukka" ja sinivalkoinen poika Wolverine "Rasmus". Mustavalkoinen Xavier Sémilloninpoika "Pepe", sittemmin "Laku", pääsi punaisen eurooppalaispojan kaveriksi, cremevalkoinen Aurinkotuli Angelikanpoika "Kermit, Börje" muutti ainoaksi kissaksi. Sinikuviollisista bicolour pojista Arkkienkeli Angelikanpoika "Riku, Iivari" on kotiutunut kultaisennoutajan kaveriksi ja Myrskylintu "Tunna" viihtyy maatiaiskissa Sisun perheessä.

Manga&Anime pennuista vain kilpikonnavalkoinen tyttö, Tokyo Mew Mew "Mimmu, muutti uudelle tuttavalle ja jäi puoliksi Waputtaren nimiin. Cremevalkoinen poika Totoro muutti emon co-ownerin luo, punavalkoinen Pompompurin "Pommi" muutti Waputtaren Pikku-Ukko Paroninpojan kaveriksi ja punavalkoinen Dragon Ball Pui Pui pääsi Waputtaren Touko Taivaanrannanmaalarin kotiin.

Meillä on iso ikävä kaikkia näitä pikkutassuttelijoita! ❤ Arki on nyt tasoittunut ja työmäärä vähentynyt, mikä välillä tuntuu aika tylsältäkin. Tähti on onneksi sopeutunut meidän laumaan hyvin. Jopa vanhat mummot Tarina ja Tuuliina ovat tottuneet Tähden läsnäoloon. Arki on hyvää, kun kotona ei ole mitään jännitteitä! 

Joulua kohti mennään, nautitaan tästä pimeän vuodenajan juhlasta!




maanantai 29. kesäkuuta 2020

Onkos Tuilla pullat uunissa?

Feronian Neidonkellon eli Tuin ja Hiron treffeistä on vierähtänyt 4 viikkoa. 
Päätin käyttää neidon tiineysultratutkimuksessa, nyt kun oli vielä pari lomapäivää jäljellä. Jos kävisi niin, että Tui ultrattaisiin tyhjäksi, niin voisimme co-ownerin kanssa alkaa järjestää Tuin paluumuuttoa Espooseen.

Ajan saaminen meinasi ottaa lujille, koska peräti kolme klinikkaa 50 km säteellä on lomalla ja suljettu juuri nyt! 

Onneksi saimme ajan Kaustiselle Nikulan eläinklinikalle. Kävimme ensimmäistä kertaa klinikan uusissa, avarissa tiloissa. Tytöt pelailivat toimenpiteen ajan odotustilassa. 

Tuilta ajeltiin taas karvat ultrattavalta alueelta vatsasta. Ultraaja halusi Tuin selin makuulle ultrauksen ajaksi, mutta lopulta Tui antoi paremmin katsoa seisoma-asennossa. Jopa minä bongasin heti yhden pienokaisen! Siellä se potki ja pyöri sikiönesteen keskellä, ja istukkakin erottui hyvin. Olihan se liikuttava hetki! Toinenkin pienokainen löytyi helposti, ja ehkä kolmas, ellei se ollut jompikumpi noista kahdesta jo löydetystä, eri kulmasta nähtynä vain. Pääasia, että Tui on nyt pieniin päin kaiken draaman jälkeen. ❤ 

Lähtiessä ostin kastraateille Royal Canin Calm kuivaruokaa ja synnyttäviä emoja varten RC recovery märkäruokaa. Klinikalla oli mielestäni hyvä valikoima ruokia ja lisäravinteita myynnissä.

Juhlistimme lasten kanssa iloista tapahtumaa irtojäätelöillä Kaustisen keskustassa. Inna valitsi valkosuklaan, Kiia purkan ja minä vanhan ajan vaniljan & lakan makuiset jädet. Hyvältä maistui!





torstai 18. kesäkuuta 2020

Tähden pentujen odotuksen puolen välin etappi

Tähti vietti sulhasensa Milon kanssa hääyötä pe-la 15.-16.5. Honeymoon jatkui lauantaina päivällä.

Kun häistä oli kulunut 18 päivää, huomasin että Tähden nisät helottivat punertavina. Ilmiö on usein merkki siitä, että astutus on onnistunut. Kolmannella tiineysviikolla Tähti poti muutamana aamuna pahoinvointia. Sitä esiintyy joillakin naarailla, kun kohtu alkaa kasvaa.

Neljännellä viikolla vatsan pyöristymisen pystyi jo ihan selvästi silmin nähdä. Tähden ruokahalu on ollut koko ajan hyvä, mutta nyt viidennellä odotusviikolla tulevaa emoa kiusaa löysävatsaisuus. Inubekt fortea olen antanut, mutta tilasin muiden kasvattajien suosituksesta Enteromicro tabletit, jotka monille kissoille kuulemma maistuvat hyvin ja auttavat myös nopeasti. Ravintoaineiden kunnollinen imeytyminen on nyt tärkeää, kun kissanpennut kehittyvät ja kasvavat ja emo tarvitsee normaalia enemmän energiapitoista ravintoa.

Olemme nyt ylittämässä tiineyden puolen välin rajapyykin ja toivon, että loppupuolisko menee hyvin ja ongelmitta.

3.6. nisämuutoksia!


Kolmannella viikolla kohtu alkoi kasvaa ja
Tähti lepäili paljon ja poti muutamana
päivänä aamupahoinvointia.

 Vatsankasvua havaittavissa!

Tarhassa ulkoilu maistuu odottavalle emolle.
Raikas maalaisilma tekee hyvää.

Ruokakin maistuu!

Kuinkahan monta
pienokaista siellä on?


keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

Kesäloma vol.2!

Todellakin, nämä upeat, aurinkoiset kesäpäivät olemme saaneet viettää leppoisasti lomaillen. Ekat kaksi lomaviikkoa vietin toukokuun alussa lumisadetta ihmetellen.

Loman alun kunniaksi 10-vuotias Kiia teki meille yllätyskakun ❤ ja kävimme ostamassa kesäkukka-amppelin, tänä vuonna valitsin kerrottua petuniaa. Istutin myös orvokkia ja lobeliaa isoon muoviruukkuun. Siitä ei tullut ollenkaan näyttävä, ja kaikenlisäksi tänään peruutin autolla ruukun säpäleiksi! Ei ollut ensimmäinen kukkaruukku, jolle meidän pihalla minun toimesta noin kävi.




Aamukahvit ulkona kissatarhassa meidän kauniissa maalaismaisemassa ennen lasten heräämistä ovat luksusta!




Uimassa olemme käyneet Lestijärvellä kahdesti. Sunnuntaina vesi oli lämpimämpää, tänään tuuli teki veteen aallokkoa, mikä keinutti uimapatjoja hauskasti. Lestijärven uimarannalla on hyvät keinut ja liukumäet lapsille, makkaranpaistokota ym. viihtymisen kannalta mieluisaa juttua.



Kotonakin olemme puuhailleet kaikenlaista. Meillä kävi eilen vieraita, joita varten leivoimme donitsipellillisen kardemummalla maustettuja donitseja, jotka dippasimme valkosuklaaseen ja ripottelimme päälle strösseleitä. Somistimme myös terassia mm. kiistellyillä villeillä lupiineilla.

Iltapäivällä pesin mattoja ja lopuksi suihkutin myös ilosta kiljuvia lapsia! Aurinko, lämpö, vesi - parasta kesässä!





Tänään uintireissun jälkeen kävimme torilla syömässä irtojäätelöt ja kotiin ostimme Linlyn thairuoka-autolta kasviskääryleitä. Kirjolohirisoton ja raikkaan salaatin kanssa syntyi maittava kombo.



Juhannusta kohti mennään, mukavaa keskikesän juhlaa kaikille!

perjantai 5. kesäkuuta 2020

Koronakevään kissatouhut

Poikkeuksellisesta keväästä olemme selvinneet terveinä sekä lapset, kissat että minä ja läheisemme.

Kasvatussuunnitelmia korona ei siirtänyt hamaan tulevaisuuteen, koska käytettävät naaraat täyttävät syksyllä jo 3 vuotta, ja olisivat aika iäkkäitä ensisynnyttäjiä rodussaan. Feronian Neidonkellolla eli Tuilla Suprelonin-implantti vaikutti kiimat estävästi 1,5 vuotta, ja sen jälkeen kiimoja tuli tasaiseen tahtiin. Waputtaren Angelika Enkelten Markiisitar eli Tähti on välillä syönyt kiimansiirtopillereitä, mutta saanut myös kiimailla vapaasti. Tyhjät kiimat vuodesta toiseen voivat paksuntaa kohdun limakalvoja, jolloin tiinehtyminen vaikeutuu. Oli siispä syytä ryhtyä tuumasta toimeen koronasta huolimatta.

14.3. Noudimme Tikkurilasta sekä Tuin että Tähden meille treffejä odottamaan. Tytöt laitettiin asumaan omiin huoneisiinsa, koska kaksi toisilleen vierasta naarasta harvoin sietää toisiaan ja vieläpä vieraassa ympäristössä. Meidän omaan laumaan kumpikin sai vuorollaan tutustua omaan tahtiin.


Tähti kävi seuraavan viikon alussa verikokeissa ja pari päivää käynnin jälkeen alkoi kiima. Tähden tanskalaissulho Milo ei ollut vielä Suomen Kissaliiton rekisterissä, joten emme voineet järjestää häitä. Kastraattimme Emppu ja Tähti rakastuivat, ja Emppu yritti välillä auttaa lemmenkipeää Tähteä. Pidin toimintaa viattomana, koska oikeaa asentoa Emppu ei löytänyt. Kuinka väärässä olinkaan... Tähden kiima kesti viikon ja olin kuullut, että yleensä kahden viikon tauon jälkeen tulee seuraava. Toivoin siispä pääsiäistreffejä Tähdelle ja Milolle.

31.3. Milon rekisteröinti hyväksyttiin Kissaliitossa.
Nuorelle Wilinalle tuli ensimmäinen kiima 9.4. ja toivoin, että Tähti yhtyisi kuorolaulantaan. Mutta kävikin niin, että kuoroon yhtyi Tui! Veimme siispä Tuin Kuopioon Waputtaren Juice Juhana Jeelinpoikaa, eli Hiroa, hurmaamaan 12.4. sunnuntaina. Hirolle oli laitettu Suprelonin implantti maaliskuussa 2019 ja monet merkit viittasivat siihen, että mieskunto oli palautunut. Pariskunta piti toisistaan ja treffit onnistuivat.

Tuin nouto treffeiltä 15.4.

Tuin ollessa pääsiäishäitä viettämässä, tuli Milo meille hajuineen stimuloimaan Tähden kiiman heräämistä. Milo asui meillä pari viikkoa, mutta Tähti ei lämmennyt. Milo lähti neitsytpoikana takaisin sijoituskotiinsa.

Vapun jälkeisellä viikolla tapahtui kummia; Tähti koki mielikuvitussynnytyksen ja hoivaili näkymättömiä pentuja peiton alla muutaman päivän! Tähdellä oli ollut 6 viikkoa kestänyt valetiineys.

Kun Tuin treffeistä oli kulunut 4 viikkoa (12.5.), käytin molemmat naaraat ultrassa. Olin huolissani Tähdestä ja pelkäsin kohtutulehduksen mahdollisuutta. Eläinlääkäri oli kokematon ja laite epätarkka. Tähden kohtu näytti normaalilta, ei ollut märkäeritettä. Tuin paikat näyttivät minusta ihan samanlaisilta, mutta eläinlääkäri arvioi näkevänsä yhden sikiön. Minulle jäi kuitenkin tosi epävarma tunne.

Pari päivää käynnin jälkeen Tähti aloitti kiiman ja Milo tuli meille, jes päästiin yrittämään romanssia!! Milo oli alussa hyökkäävä Tähteä kohtaan ja merkkaili yllin kyllin. Muiden kasvattajien neuvosta laitoin Milon suureen kevythäkkiin Tähden huoneeseen, jotta kissat oppisivat pitämään toistensa hajuista. Perjantain ja lauantain välisenä yönä kissat saivat jo olla vapaasti samassa huoneessa ja 16.5. yön pimeinä tunteina romanssi puhkesi kukkaan. Milo oli siinä määrin kiihkeä ja sotkeva nuorukainen, että lauantai-iltapäivänä tilasin pojalle kyydin kotiin. Kotonaan Milo ei jatkanut kollittelua, mikä on todella hieno asia!

Tutustelua

Milon rauhoittumismaja


Aikaa kului, ja Tuin ollessa mahdollisesti 6. viikkoa tiineenä, tuntui että se alkoikin tehdä uutta kiimaa. Hiro oli alkanut Kuopiossa mouruilla ja merkkailla, ja kastrointiin olin jo antanut luvan. Leikkuuta ei silti ollut suoritettu, joten pohdeimme mahdollisia uusintatreffejä. Päätimme, että ne toteutettaisiin meidän kotona tarvittaessa. 7. mahdollisella tiineysviikolla olimme tuntevinamme liikettä Tuin kohdussa, vaikka vatsa ei ollut yhtään pyöristynyt. Olin toiveikas, että voisi siellä kaksi pentua ollakin.

27.5. Tui aloitti kuitenkin taas kiimailevan käytöksen ja varasin ajan uuteen ultraan eri paikkakunnalle. Noh...eihän siellä mitään pentuja ollut!! Olimme pyöritelleet sisäelimiä tai kakkakikkareita ja kuvitelleet ne pennuiksi...noloa ja harmillista. Mutta on näitä virhearvioita kuulemma muillekin tapahtunut...

Pettymykseen ei passannut jäädä rypemään, vaan uusien treffien suunnittelu alkoi. Minulla oli hankalat työvuorot, joten pääsin hakemaan Hiron maisemiin vasta perjantai-iltana työvuoron jälkeen. Hain lapset mukaan ja road trip saattoi alkaa! Tuikin tuli mukaan kevythäkissä, jotta ujo Hiro haistaisi tutun tytön ja saisi ehkä vihiä reissun tarkoituksesta jo autossa. Matka meni hyvin ja helluntaiheilat viettivät yön kahdestaan. Astumisääniä ei kuulunut, ainakaan emme heränneet niihin.




Lauantaina 30.5. tapahtui ensimmäinen astuminen. Tämän jälkeen Hiro muuttui erittäin omistushaluiseksi Tuista ja treffihuoneesta. Ruokinta -ja siivoustilanteissa Hiro hyökkäili jalkoihini ja onnistui myös puremaan kipeästi. Haavat huuhdoin heti suihkussa betadinen kanssa. Sunnuntaina ystäväni käytti minua päivystyksessä ja sain kahdet antibiootit ja sairaslomaa. Akillesjänteeseen osunut purema oli tulehtunut. En voinut varata jalalle painoa, joten normaali kävely ja autolla ajo ei onnistunut.

Toivoin, että Hiron sijoitusomistaja noutaisi pojan kotiin, mutta näin ei tapahtunut. Ystäväni lähti sitten maanantaina kuskiksi viemään Hiroa. Sain hurjapään boxiinsa oikein hyvin. Minulla oli suojavarusteina nahkatakki, nahkahanskat, kumisaappaat ja pahvinen "kilpi". Hiro ei kuitenkaan kokenut tarpeelliseksi hyökkäillä vaan antoi nätisti nostaa kuljetusboxiinsa. Road trip oli pitkästä aikaa eri mukava, koska kesäkuun alkaessa koronarajoitteet olivat lieventyneet ja ravintolatkin availivat oviaan asiakkaille. Pizza ja jäätelö tuli tarpeeseen minulle ja lapsille raskaan viikonlopun jälkeen!

Pihtiputaalla pizzalla

Sievissä jätskillä
Onnekseni sain kuulla, että Hiro oli kotonaan oma säyseä itsensä ja lähinnä lepäili jännittävän kokemuksen jälkeen. Tietenkin olin pelännyt, että kissan psyyke rikkoutui pysyvästi, mutta niin ei onneksi käynyt.

Itse parantelen vielä haavojani; 6 päivää sairauslomaa, terveydenhuoltoa neljällä paikkakunnalla, vahvat antibiootit ja särkylääkkeet, lepoa ja puhtaana pitoa. Luulisin, että vältyin henkisiltä traumoilta, mutta oman kodin pidän nyt treffittömänä hyvän aikaa. Lasten ja omien kissojen turvallisuus ja hyvinvointi menee kaiken edelle.

Tähden ja Milon häistä on nyt kulunut kolme viikkoa ja Tähden nisien punoitus ja aamupahoinvointi kertoo, että pullat ovat uunissa. 🥰 Toivotaan että Hirolla ja Tuillakin tärppäsi!


tiistai 18. helmikuuta 2020

Helmikuun härdelliä!

Kissaharrastus on nyt helmikuussa vienyt leijonanosan voimavaroista.

4.2.2020 Ajoin tyttäreni Kiian kanssa Nokialle neljän tunnin matkan, Inna ja Wilina jäivät reitin varrella Innan isälle hoitoon.
Nokialta jatkoimme Pikkeen manx, cymric ja siperiankissakasvattajan kyydissä Helsinki-Vantaan lentokentälle. Sieltä mukaan lähti nuori eurooppalaiskissauros, Eife's Semillon eli Milo. Milosta lisää toisella kertaa.




Samalla viikolla 7.2. perjantaina ajelin Kiian kanssa Seinäjoelle Poh-Kis ry:n näyttelynpystytystalkoisiin. Koristelin halliin Pohkis25v somisteet ja valmistelin karkkitarjoilu&historiikkipöydän.

Talkoista ajoimme yöksi kotiin.
Lauantaiaamuna varhain lastasin autoon Empun, Lennin ja Kiian. Innan isä toi Innan ja oman kissansa Maken. Väsymys iski iltapäivällä ja itseasiassa itkeskelin harmistusta siitä, että Inna ja isänsä missasivat aikaisemman poistumismahdollisuuden, koska emme kuulleet kuulutuksia.

Lauantai-iltana oli erillinen illallisgaala, jossa Kissaliitto palkitsi Vuoden kissojen 2019 omistajat. Samalla juhlistettiin 25v Pohkisia. En osallistunut gaalaan, mutta olin hankkinut sinne esiintymään Pole and Power tankotanssijat. Ajoin Kiian kanssa lauantaina yöksi kotiin huolehtimaan kissoista ja saunomaan.

Sunnuntaina matkasimme jälleen Seinäjoelle ja toinen näyttelypäivä meni kissoilla yhtä hyvin kuin ensimmäinenkin. Näyttelyn jälkeen auttelin lasten kanssa purkutalkoissa ennen kotiin lähtöä.

Olipa siinä raskas, mutta antoisa ja onnistunut viikonloppu!

Waputtaren Vito Andolinin eli Lennin ekat näyttelyt!

CH&PR Waputtaren Emeljan eli Emppu valmistui Premioriksi!

Somisteiden tarvikkeet ja makeiset Kärkkäisen valikoimasta

CH&PR Waputtaren Paroni Le Petit Poitou eli Make valmistui Premioriksi!
14.2. Ystävänpäivänä käytin Inna-tyttären kanssa Milon verikokeissa Toholammin kunnaneläinlääkärillä. Näyte lähti lauantaijakeluna ja niin ollen tulokset tulivat lauantaina iltapäivänä. Felv ja FIV testit olivat odotetusti negatiiviset. Yllätys tuli veriryhmän suhteen - myös Milon kasvattajalle. Milon veriryhmä on B, eurooppalaisrodussa A on huomattavasti yleisempi. Palataan tähänkin aiheeseen siinä vaiheessa, kun Milon kasvatuskäyttö tulee ajankohtaiseksi.

maanantai 30. joulukuuta 2019

Ensimmäinen Best In Show voitto kasvatille!!!!!

29.12.2019 Jokelassa kansallisessa kissanäyttelyssä unelmistani tuli viimein totta.

Kasvattini FI*Waputtaren Unisieppari Irene eli Oodi, sinivalkoinen 3-vuotias kastraattinaaras oli kategorian paras eli Best in show!

Oodilla oli paneelissa vastassa pitkäkarvainen brittinaaras. Klassinen sinivalkoinen Suomikissa vei voiton molemmilla tuomariäänillä, wuhuu! Onnittelut ja valtaisat kiitokset Oodin omistajalle!

Oodi pienenä tyttönä

Oodi tuomarin arvostelussa,
kuva Tarja-Leena Sillasto

Oodi paneelissa, Pia Nyman tarkastelee,
assistenttina Josefiina Huhta-Aho

Paneelissa Arja Martikainen arvioi
Tuomarin paras-palkintomitali,
kuva Asta Järvinen

Palkintoruusukkeet, CAP-sertit ja BIS,
huomatkaa näyttelyluettelo,
jonka kannessa meidän Wilina.
Kuva Asta Järvinen



Waputtaren vuosikymmenkatsaus

Tänä vuonna olemme saaneet juhlia kasvattajanimeni kymppisynttäreitä. Järjestimme karkki -ja kissanminttutarjoilun kesällä Kempeleessä ja Hämeenlinnassa näyttelyissä yleisölle ja näytteilleasettajille.

Kuluneeseen vuosikymmeneen sisältyy runsaasti iloisia onnistumisia - kauniita pentueita, uusia tuttavia pentujen uusista perheistä, muutamia tuomarin paras voittoja näyttelyissä. Nominointeja ovat saaneet PR Waputtaren Teppana (EUR n 03) kastraattiluokassa 1x, pentu -tai nuortenluokissa; Ukko Anshelminpoika (EUR a 02 62) 2x, Vellamo Vieno Vedenneito (EUR a 03) 2x, Pow-Wow Penelope ja siskonsa Tea Tarina Taanielintytär (EUR n 03) kumpikin 2x, Heimoveli Maffeo (EUR a) 2x, Ilona Amelie Emeljanintytär (EUR n 03) 1x, Hopsansaa (EUR n 01 64) 1x. Sinivalkoinen Unisieppari Irene oli NOM ja BIS kastraattinaaras kansallisessa näyttelyssä. Korkein titteli kasvateilla on tällä hetkellä International Champion. Kasvattajaluokkaan olen pystynyt osallistua näyttelyissä kolme kertaa, mikä on ihan mukava juttu pienimuotoisesti kasvattavalle. Kerran on saatu värinparas vertailu mustavalkoisille bicoloreille, jolloin IC Waputtaren Taaniel voitti nuoret tyttärensä. Skandinavian Winner-näyttelyyn ovat päässeet edustamaan mustavalkoiset Waputtaren Emeljan vuonna 2016 ja tyttärensä Ilona Amelie Emeljanintytär vuonna 2019. World Winner 2018 -näyttelyssä edusti Angelika Enkelten Markiisitar (EUR g 03). Waputtarella on ollut myös kivoja sijoituksia yhdistyksien vuoden kissa-kisoissa.

Olemme olleet mukana erinäisissä lehtijutuissa esittelemässä rotua ja kissaharrastusta. Kaiken kaikkiaan pentueita on syntynyt 7, yhteensä 30 elävää sekä yksi enkelipentu. Menetyksiltä, huolelta ja surultakaan emme ole välttyneet. Kasvattien omistajat, sijoituskodit ja kasvattajakollegat ovat olleet korvaamaton tuki ja kaikupohja kasvatustyössä.

Syntyneiden pentujen väreistä yleisin on ollut mustavalkoinen, seuraavana sinivalkoinen. Punavalkoiset ja kilpikonnavalkoiset ovat olleet ns. harvinaista herkkua.

FI*Waputtaren vaiheet 2009-2019


2009
• 4.7. Tarina (EUR n 02 64) rekisteröitiin noviisina eurooppalaisrotuun
• 15.8. kasvattajanimi rekisteröitiin Kissaliittoon – samana päivänä syntyi Kiia-tyttäreni

PR Tarina, kuva: Kuvaleipomo

2010
• Tarina tapasi komean EUR-uroksen, mustan Kissakallion Jeroldin. Hyvin alkanut tiineys päättyi suruksemme keskenmenoon

 2013
• Ponitallin poika Taneli (EUR d 02 62) hyväksyttiin eurooppalaisrekisteriin

PR&CH Taneli, kuva Tessa

2015
• Noudimme Kemiönsaaresta sinivalkoisen FI*Elekatin Tillipionin lainamorsiameksi Tanelille
• 10.8. syntyi The Blues Brothers-pentue (Tillipioni & Taneli), neljästä mustavalkoisesta pojasta bicolour Emeljan jäi kotiin. Lunastin myös Tillipionin meidän omaksi kissaksemme
• Hankin kasvatetun naaraspennun, mustan Belagian Yrmelin, sijoituskissaksi

Elekatin Tillipioni,
kuva Sanna Nokimäki

The Blues Brothers-pojat

Belagian Yrmeli,
kuva Julia Kolehmainen

 2016
• Tosca (EUR d 02 62) hyväksyttiin noviisiluokan kautta eurooppalaiseksi 1-vuotiaana
• 23.8. syntyi sinivalkoinen Kalevala-pentue (Tillipioni & noviisi Anshelm)
• 13.10. syntyi The Last Of The Mohicans-pentue (Belagian Yrmeli & Waputtaren Taaniel)

Tosca, kuva Tessa

Kalevala-pentue,
kuva Sanna Nokimäki

The Last Of The Mohicans-pentue,
kuvat Tarja Paulavirta

2017
• Sipriina (EUR a 02 62) hyväksyttiin noviisiluokan kautta eurooppalaiseksi 2-vuotiaana
• 18.8. Angelique-pentue syntyi (Tosca & Waputtaren Ukko Anshelminpoika)
• 16.12. Hankin osaomistukseen naaraspennun, Feronian Neidonkellon (EUR d)
• FI*Waputtaren oli Porok ry:n Vuoden kissa-kilpailun kasvattajaluokassa sijalla 3

Sipriina

Tosca ja Angelique-pentue

Feronian Neidonkello,
kuva Tessa

2018
• 22.3. Masterpiece-pentue syntyi (Sipriina&Waputtaren Emeljan), sinivalkoinen poika jäi kotiin
• 7.5. Suomirock-pentue syntyi (Waputtaren Vellamo Vieno Vedenneito & Jeeli)
• 12.5. sijoitusuros Jeeli (EUR n 03) hyväksyttiin noviisiluokassa eurooppalaiseksi 1-vuotiaana
• 21.8. Hyvästelin Waputtaren rakkaan muusan GIP Vapun (EUR f 01) 15 vuoden iässä

Masterpiece-perhe

Suomirock-pentue

Jeeli, kuva Hannu Palomäki

R.I.P Vappu



2019
• 27.1. Huvikumpu-pentue syntyi (Waputtaren Tea Tarina Taanielintytär & Waputtaren Paroni Le Petit Poitou)
• 29.12. Ensimmäinen kasvatin BIS-voitto; FI*Waputtaren Unisieppari Irene (EUR a 03) oli BIS kastraattinaaras kansallisessa näyttelyssä

Huvikumpu-pentue

BIS Oodi eli Unisieppari Irene,
kuva Tarja-Leena Sillasto

Tästä on hyvä jatkaa kohti seuraavaa kasvatuksen vuosikymmentä. Toivon yhteistyötä uusien valkolaikkukasvattajien kanssa, jotta saisimme väriryhmän pysymään elinvoimaisena ja vahvistumaan sekä lukumäärältään että tasoltaan.